torstai 9. helmikuuta 2017

Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja



Marisha Rasi-Koskinen: Eksymisen ja unohtamisen kirja, Wsoy 2017
Sivut: 253
Kannet: Jussi Karjalainen
Arvostelukappale

Marisha Rasi-Koskinen on ehdottomasti yksi kiinnostavimpia kotimaisia kirjailijoita ja kuuluu vankkumattomasti omien lempikirjailijoideni joukkoon. Kirjailijalta on juuri julkaistu neljäs, hieno teos Eksymisen ja unohtamisen kirja. Kirjailijan terä lienee katkeamaton, niin varmasti neljäs teos asettuu kirjailijalta aiemmin julkaistujen teosten jatkoksi. 

Kirjailijan esikoinen Katariina* on oma suosikkini, mutta upeita ovat olleet myös Valheet, jolle myönnettiin Tiiliskivi-palkinto, ja novellikokoelma Vaaleapuneinen meri, joka puolestaan ylsi Runeberg-ehdokkaaksi. Jännityksellä odotan mihin tämä neljäs vielä kiipeää. Siitä huolimatta tuntuu, että kirjailija on jäänyt vähälle huomiolle. Se on harmi, mutta tavallaan ymmärrän myös miksi. (*Olen kirjoittanut kirjailijan suuren vaikutuksen tehneestä esikoisesta viisi vuotta sitten, joten pyydän armoa, mikäli vanhan tekstini luet.)

Rasi-Koskisen kirjat edustavat hyvää, laadukasta kirjallisuutta. Sellaista, jolta voi odottaa paljon ja saada vähän enemmän. Teoksia tekee mieli kuvata sellaisilla sanoilla kuin väkevä, väkivaltainen, raju, likainen, maaginen, erikoinen ja saavuttamaton. Viimeisestä sanasta huolimatta teokset eivät jätä kylmäksi, ne eivät vain huljuttele ohitse, vaan ne koskettavat, tarttuvat kiinni. Aina se ei tunnu mukavalta, vaan enemmänkin kipeältä, mutta se ei ole suinkaan huono asia. Teoksen pitää koskettaa ja liikuttaa jotain lukijassa, sehän on se pointti.

Pidän kirjailijan tyylistä, omaleimaisesta äänestä ja teosten rakenteista. Pidän siitä, että tarinat ovat vähän hankalia, mutta antavat paljon. Pidän siitä, että lukijaa huijataan kerta toisensa jälkeen ja aina niihin ansoihin kompastuu. Pidän siitä, että tarinoiden henkilöt ovat kovia kokeneita, jotain menettäneitä, epämiellyttäviäkin. Pidän siitä, ettei kaikkea kerrota koskaan. Pidän raskaista ja vaikeista aiheista.

Eksymisen ja unohtamisen kirja alkaa kuin kolmella eri tarinalla yhtä aikaa. Alkuun ei tajua mitään. Sitten kaikki alkaa rullata hitaasti auki, tarina etenee niin, että annetaan ymmärtää, mutta jätetään kertomatta, sekoitetaan lukijan ajatuksia, johdatetaan harhaan, annetaan käteen vain suttuinen kartta, ja katsotaan pääseekö lukija ikinä perille. Mutta sitten kerätään lankoja yhteen, käännetään kartta oikeaan asentoon ja tarinasta tulee kokonainen, raju, ravisteleva.

Mistä tarina kertoo? No, eksymisestä ja unohtamisesta, vähän löytymisestäkin ja muistamisesta, erityisesti selviytymisestä. Maantierosvoista, veloista, valehtelemisesta ja huijaamisesta, erilaisista vanhemmista ja etenkin erilaisista lapsista. Erikoisista maailmoista, ja ajatuksista, joista tulee tekoja.
 


Kirja jatkaa samalla omalaatuisella, villillä, rujolla ja niin kutkuttavalla tiellä, kuin kirjailijan aiemmatkin teokset. Mutta tämä on tosiaan neljäs kirjailijalta lukemani teos, ja vaikka se on hyvä, erikoinen, omalaatuinen, erottuva ja kaikin puolin taitava, niin kirjailijalle se on melkein turhankin tyypillinen. Hyvä, yllättävä ja silti vähän kuin jo luettu. Pidin ja yllätyin, mutta juuri kuten odotinkin pitäväni ja yllättyväni. Ei kannata ymmärtää väärin. Teos on huikea, kirjallisuuden helmiä, mutta kirjailijan muiden teosten joukossa se ei erityisemmin erotu. Vaan onko se huono juttu? Ei välttämättä, koska usein lempikirjailijansa teokseen tarttuessa tietää jo mitä tuleman pitää, ja juuri siksi kirjan haluaa lukea. Mutta Rasi-Koskinen on osoittanut kovan tasonsa kirjailijana, enkä usko hänen teränsä tylsistyvän, vaikka hän kokeilisikin kirjoittaa toisenlaiselle paperille. Jotain vielä hurjempaa. Ja se vasta olisikin mahtavaa!

On tosiaan harmi, että kirjailija tuntuu jäävän löytymättä monelta lukijalta. Mutta kuten mainitsin, tavallaan ymmärrän osan siitä. Näitä kirjoja ei ole helppo suositella muille. Kun teoksen tietää olevan haastava, erikoinen ja varmasti jakavan mielipiteitä, niin sen suosittelemista arkailee. Vaan ihan turhaan, päätin minä. Näin ollen sanon teille, että tutustukaa Rasi-Koskisen teoksiin! Lukekaa ennakkoluulottomasti ja löytäkää teoksista koko kirjallisuuden rujous ja kauneus, koska se niistä löytyy.

23 kommenttia:

  1. Huh, huikean hieno bloggaus, huikean hienosta kirjasta! ❤ Minä luin tämän vähän aikaa sitten ja kirja odottaa bloggauspinossani. Oli muuten ensimmäinen Rasi-Koskisen kirja minulle joten minä vain haukoin lukiessa henkeä ihastuksesta. On ihanaa että meillä on tällaisia kirjailijoita, näin lahjakkaita ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tämän lukee ensimmäisenä kirjailijalta, niin varmasti iskee ja kovaa! Iski minuunkin, vaikka tiesin mitä odottaa. On mahtavaa, että kotimaisten kirjallisuuden kentältä löytyy vuosi toisensa jälkeen mahtavia kirjoittajia.

      Ja kiitos Krista! <3

      Poista
  2. Pidin Valheista aika lailla. Muuta en ole Rasi-Koskiselta lukenut, vaikka olenkin hänen kirjailijan uraansa seuraillut. Eksymisen ja unohtamisen kirja tuli minulle juuri kirjastosta, mutta laitoin sen eteenpäin, koska just nyt en vain ehdi sitä lukea. Tein kuitenkin heti uuden varauksen.

    Bloggauksesi perusteella sanon vain huh! Kuulostaa kyllä juuri sellaiselta kirjalta, mistä tod. näk. pidän hurjasti. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pidit Valheista, lue tämä. Muutenkin luulen, että tämä voisi olla kirjasi. Toitottavasti on paremmin aikaa kun saat varauksen seuraavan kerran.

      Poista
  3. Rasi-Koskinen on minulle tuntematon nimi, mutta nyt olen alkanut kiinnittää erityistä huomiota kotimaisiin (muussa tapauksessa tämäkin olisi varmasti mennyt ohi) ja kiinnostuin tästä. Luin myös nuo muut postauksesi häneltä ja laitoin nekin muistiin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh mahtavaa, toivottavasti jokin Rasi-Koskisen kirja pääsee pian luettavaksesi! :) Minäkään en vielä muutama vuosi sitten lukenut juurikaan kotimaisia, mutta tilanne on kääntynyt ihan päälaelleen nyt ja onneksi, sillä kyllä vaan täällä meilläkin tehdään hyvää kirjallisuutta.

      Poista
  4. Ihana että suosittelet, minullekin Rasi-Koskinen on tosiaan ollut aivan viime aikoja lukuunottamatta täysin tuntematon kirjailija. Saattaapa jopa olla, että hänestä ylipäätään kuulin ensimmäisen kerran vasta tämän vuoden puolella? Huh, onneksi on kirjablogit, mitä kaikkea sitä näitä ilman menettäisikään!

    Hieno postaus, ja ihana kuva! Ja kirjan kansi! Pitänee lisätä tämä luettavien listalle pikimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh apua, tuntuu kauhealta, että joku näin hyvä kirjailija on voinut mennä ohi niin monelta paljon lukevalta! :D Onneksi tosiaan on kirjablogit.

      Ja kiitos! Kirjan kansi on ihana ja siis lisää nuo kaikki sinne lukulistaan saman tien!

      Poista
  5. Rasi-Koskisen voisin sanoa olevan yksi lempikirjailijoistani. Ootan hullun lailla tämän uusimman lukuvuoroa!

    VastaaPoista
  6. Odotan kovasti tämän kirjan lukemista, sen pitäisi olla matkalla minulle lähipäivinä. Ihmettelen, miksi en ole aiemmin Rasi-Koskista lukenut, tällaiset psykologiset ja lukijaa haastavat kirjat ovat kuitenkin sydäntäni lähellä. Hieno kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta mahtavaa, että nyt päätit lukea. Rasi-Koskisen kirjat ovat tosi hienoja!

      Poista
  7. Kiinnitin huomiota tähän töissä, kun katselin vastikään saapuneita kirjoja. Kansi jäi mieleeni ja nyt bloggauksesi lisää kiinnostustani entisestään. Rasi-Koskisen kirjat ovat menneet minulta ihan ohi aiemmin, ehkä olisi aika korjata tilanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aivan ehdottomasti tämä sitten lukulistalle. Uskon, että pidät! :)

      Poista
  8. Komppaan mukana: toivon, että moni löytäisi Rasi-Koskisen kirjat. Olen pitänyt todella paljon jokaisesta, mutta erityisesti esikoisteos on jäänyt mieleen. Tätä uusinta en ole vielä lukenut, mutta aion kyllä. Tuli arviotasi lukiessa mieleen, että silloin, kun löysin Joel Haahtelan kirjat ja ahmin niitä, tuli uusien teosten kohdalla juuri tuo tunne, että ihan kuin olisin lukenut samaa aiemmin. Siitä huolimatta Haahtelan uusin on varauksessa, sillä niin kuin sanoit: lukija tietää mitä tuleman pitää ja juuri siksi haluaa lukea kirjan.

    Rasi-Koskisen kirjoissa on kyllä kaikissa onnistuneet kannet! Upea kansi jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoinen on mahtava, ja tekisikin mieli lukea se uudelleen. Ja niinhän se on, että kun oikein monta teosta lukee samalta tekijältä, niin sellainen uutuuden hohto katoaa, vaikka se ei suinkaan ole yhtä kuin huono asia. Minä olen lukenut Haahtelalta vasta kaksi kirjaa, mutta aion ehdottomasti lukea loputkin, mutta hiljalleen ajan kanssa, ettei pääse kyllästymään! ;)

      Niin on upeat kannet tässä ja muissakin!

      Poista
  9. Täytyy myöntää, etten ollut tästä kirjailijasta ennen kuullutkaan. Kuulostaa kuitenkin juuri sellaiselta, mistä voisin pitää paljonkin, joten kiitos tästä tekstistä ja Rasi-Koskisen esiin tuomisesta! Laitoinkin jo Goodreadsiin muutaman kirjan listalle, että muistan niihin tarttua :-) Tämä teksti on myös todella kauniisti kirjoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että Rasi-Koskinen pääsi sinunkin lukulistallesi. On ehdottomasti tutustumisen arvoinen! :)

      Ja voi kiitos Katri! <3

      Poista
  10. Yllättävän vähän tätä uuttuutta on luettu. Minä todella odotin tätä kirjaa. Eksymisen ja unohtamisen kirja herättää niin paljon ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tätä on luettu blogistaniassa tosi vähän! Kirjastossa on ollut ilo nähdä, että kirjaa on varattu ja lainattu :)

      Poista
  11. Vau, mä huikaistuin ehkä enemmän tästä sun tekstistä..! Vaikka myönnän kyllä, että kirjailijakin alkoi kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kiitos Pahu! Rasi-Koskinen on huippu, kannattaa lukea.

      Poista
  12. Oi hieno kirjoitus, Katri! Lainaan sulta kohta pätkän (tosta pidän siitä... ja sitä edellisestä kappaleesta) kun esittelen tämän ääneenlukupiirissä.
    En ole itse vielä lukenut kirjaa, mutta lainattuna se kyllä jo kotona odottelee.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.