lauantai 11. kesäkuuta 2016

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut

 

Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut, Tammi 2016
Suomentanut: Sari Karhulahti
Sivut: 285 
Kansi: Sanna-Reeta Meilahti
Kirjastosta

Jake on lampaita hoitava erakko. Hän asuu yksin eikä käy paikallisessa pubissa. Hän on nainen, joka ei tarvitse muita - kunnes joku tai jokin tappaa hänen lampaitaan. Ovatko syyllisiä paikalliset nuoret, ehkä jokin petoeläin vai joku tuntematon hiippari? Vai sittenkin varjo menneisyydestä? Ainakin joku kuljeskelee Jaken mailla luvatta.

Kaikki laulavat linnut
on hitaasti aukeava ja suureksi tarinaksi paisuva tapaus, jossa jännitteet, mysteerit, kaiken alku ja toisaalta loppu lähestyvät vääjäämättä saaden lukijankin säikyksi. (Etenkin jos kirjaa lukee yöllä pimeässä muun maailman jo nukkuessa.)  Jaken karu, raaka ja väkivaltainen menneisyys paljastuu pala palalta.


Kaikki laulavat linnut on vahva ja koskettava teos, joka loppua kohden on kuin elokuva, jota katsoessa unohtaa lukevansa. Niin taidokkaasti ja elävästi kirja on kirjoitettu. Kirja taipuu suuremmaksi, moniulotteisemmaksi ja paljon rankemmaksi, kuin mitä osasin odottaa. Kirjan rakenne on hauska, jännä ja harvinaisen hyvin toimiva. Tarina on kiinnostava, erilainen ja yllättävä. Jokaista käännettä ei osaa arvata etukäteen.

Mutta - vaikka pidin kirjasta jo ensimmäisen sivun jälkeen, niin silti puntaroin ensimmäiset sata sivua kannattaako kirjaa sittenkään lukea loppuun. Tarina ei oikein tuntunut pääsevän vauhtiin. Mutta kannatti jatkaa lukemista, sillä loppu vei mennessään ja aika kovaa veikin. Vaan sitten taas kun suljin kirjan kannet, jäi jäljelle kasa hämmentäviä kysymyksiä ilman vastausta, enkä tiennyt tai tiedä vieläkään, tekikö se kirjasta entistä kiinnostavamman vai tuntuiko se sittenkin laiskalta ratkaisulta. Ehkä vähän molempia.

Enkä tiedä tuntuivatko kirjan teemat turhan monta kertaa kolutuilta vai oliko tässä häivähdys jotain uutta ja raikasta? Kirja tuntui tutulta, mutta ei sitten kuitenkaan. Lukiessa en aina tiennyt, mitä kaikella haettiin takaa. Ihan kuin tähän olisi yritetty laittaa vähän liikaa tavaraa, mutta unohdettu purkaa ne. Tai ehkä kesäaivoni ovat jo sen verran laiskat, että olisin kaivannut kaiken valmiiksi pureskeltuna, sillä kaikki kirjan hienoudet eivät auenneet.

Niin tai näin, hieno kirja tämä on. Sopii kesäjännitystä etsivälle sekä aivan täydellisesti lukupiiriin, koska tästä varmasti riittää puhuttavaa. Voi kun olisin itsekin lukenut tämän lukupiirissä!

 

Muissa blogeissa: Eniten minua kiinnostaa tie, Hemulin kirjahylly, Kirjakaapin kummitus, Lukuisa, Lukutoukan kulttuuriblogi, Mari A:n kirjablogi, Täysien sivujen nautinto

2 kommenttia:

♥ Kiitos kommentistasi!

Kommenttisi tulee näkyviin heti hyväksymisen jälkeen. Kommentien hyväksyntä on käytössäni roskapostin estämiseksi. Pyrin vastaamaan kommentteihin mahdollisimman nopeasti.